Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Muutto Wordpressiin

Muutto on kesken!

Olen tässä viime aikoina tuskaillut todella paljon Bloggerin julkaisujärjestelmän kanssa. Käyttökokemus on ollut kamala, enkä ole koskaan ollut tyytyväinen blogini visuaalisuuteen.

Tänään kokeilin Wordpressiä ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä!

Siirrän vähitellen täältä ja Matkapaloja-blogista sisällöt Wordpressiin. Kun se on tehty, sammutan täältä valot.

Nähdään siellä toisaalla: https://matkapaloja.wordpress.com/

Parasta Turussa, osa 1: Låna

Kuva
Ajattelin, että voisin kertoa kotikaupunkini Turun parhaita asioita. Vaikka matkustan paljon, olen sitä mieltä, että Turku on yksi maailman parhaista paikoista.


Aurajoen ranta on kesällä yksi Turun kauneimmista ja elävämmistä paikoista. Viime kesänä joelle ilmestyi neljä Låna-piknik-venettä, joiden avulla venetön turkulainen pääsee nauttimaan Aurajoesta vedestä käsin.


Veneen ajaminen ei vaadi aiempaa kokemusta, mutta se on hyödyksi. Itse en ole vielä uskaltanut kuin istua matkustajan paikalla. 


Parissa tunnissa ehtii käydä kääntymässä Uittamolla ja ihailemassa ihmisten luksus-taloja Hirvensalossa. Myös Ruissalon suuntaan voi veneillä.


Itse piknik-paikkana vene ei ole hirveän kätevä ilmavirran vuoksi. Viinipullo ja -lasit pysyvät kyllä pystyssä, mutta esimerkiksi kertakäyttöastiat ovat liian kevyitä. Kannattaa siis ottaa mukaan oikeita astioita tai ruokaa, jota voi syödä esimerkiksi suoraan pakkauksesta (sipsejä).
Parasta on kuitenkin maisemien tuijottelu ja se kokemus, että saa hetken olla…

Kolme päivää lomaan: Kuka minä olen?

Kuva
Joku sanoi joskus, että elämäni vaikuttaa Facebookin perusteella karehdittavalta. Sehän tarkoittaa vain sitä, että olen onnistunut luomaan itsestäni kiiltävän some-kuvan. Elämä on ollut pelkkää tanssia, teatteria, improa ja matkustamista jo pitkän aikaa.
Eihän se koskaan ole koko totuus. Kertomatta jää, miten teatteritreenien aikaan elämä oli pelkkää työtä ja treeniä. Silloin ei kaverisuhteille - saati millekään muille suhteille - ole aikaa, kun tekee töitä klo 8-16 ja treenaa klo 17-22 viidestä seitsemään kertaa viikossa. 
Kertomatta jää, miten joissain tanssitreeneissä iskee totaalinen itseinho ja epätoivo. Miksi kaikki muut ovat noin taitavia, laihoja ja kauniita? Miksei jalat ja tasapaino tottele minua?
Kertomatta jää myös se, että matkustaminen ei ole pelkkää ilonpitoa. Matkakaveriin menee hermot vähintään kerran ja vastaantulevia ongelmia on pakko sietää. Nälkää ja unettomuutta joutuu sietämään joka reissulla. Järjestelmällisyydestä ja suunnitelmallisuudesta ei ole toivoakaan. …

Toukokuussa on ollut oikeina aikoina kesä!

Kuva
Tiedän nykyään olevani yksi suurimpia säävalittajia. Lempiasiani, josta Suomessa valitan, on sää.
Sen jälkeen, kun olin kaksi ja puoli vuotta sitten  pari viikkoa Kuubassa lokakuun lopussa ja tulin sieltä takaisin suoraan Suomen kaameimpaan aikaan - marraskuuhun - on Suomen talvi tuntunut todella vastenmieliseltä. Inhoan kylmyyttä, mutta erityisesti inhoan sitä pimeyttä. Tuntuu kuin se lamaannuttaisi ja mieluusti jäisi talviunille peiton alle.
Säästä valittaminenhan on myös todella typerää touhua! En minä voi valituksella vaikuttaa siihen, sataako toukokuussa räntää vai ei. Niin kauan kuin valitsen asua tässä maassa, täytyy yrittää ajatella myös niitä hyviä hetkiä, jolloin aurinko paistaa ja on valoisaa.
Ja onhan niitä hyviä säähetkiä ollut juuri oikeaan aikaan! Vappu on lempijuhlani. Näytti pitkään siltä, että on todennäköisempää, että sataa räntää kuin paistaa aurinko. Onneksi niin ei kuitenkaan käynyt, vaan sain istua ja maata Vartiovuorenmäellä Vappupäivänä monta tuntia. Kuvia ei…

Nykyinen treffikulttuuri: Olen ilmeisesti totaalisen ärsyttävä akka Tinderissä!

Kuva
"Moni kakku päältä kaunis" -sanonta kuvaa hyvin Tinderiä. Joo. Ei. Ruksi. Sydän. Kaikki perustuu siihen fiilikseen, jonka parissa sekunnissa saa täysin vieraan ihmisen profiilikuvasta. Parhaat filtterit voittavat!
Eikä siinä mitään. Sehän on ihan luontevaa, että pariutuminen perustuu ulkonäköön. Ihmiset valitsevat lähelleen asioita, jotka miellyttävät silmää. Samaa on tehty iänkaiken baarissa viimeistään valomerkin aikaan.
Ongelmaksi omalla kohdallani on muodostunut se, että eihän se nyt hyvänen aika riitä, että toisessa päässä on kaunis kuva. En minä kiinnostu kuvista. Jos kuva riittäisi, niin voisin viettää päivät pitkät googlaten Johnny Deppin ja Jared Leton kuvia.
Törmään aina samaan tilanteeseen: haluan jutella, mutta mies haluaa tavata. Kun totean, että en tapaa ketään ennen kuin olen ensin jutellut netissä ja varma, että haluan tavata, sitä asiaa ei joko ymmärretä (ok, voidaanko tavata huomenna) tai suututaan (aha ja poistetaan match).
Ehkä kyse on siitä, että tarjon…

Aikatauluttomuutta ja gluteenittomia herkkuja

Kuva
Elämässäni on aika harvassa semmoiset viikonloput, joille ei ole suunniteltuna yhtään mitään. Tästä viikonlopusta tuli yllätyksenä sellainen.
Olen lukenut, että aika moni colitis ulcerosaa sairastava syö laktoositonta ja gluteenitonta ruokaa sekä välttää punaista lihaa.  Itse olen ollut sairauden diagnoosista asti aika laiska miettimään, miten pitäisi syödä. Siihen vaikuttaa osittain se, että lääkäri heti sanoi, ettei ruokavalion muutoksella ole mitään tutkittua hyötyä. Osittain vaikuttaa ihan laiskuus ja hektinen elämä. Totuus ruuan suhteen on se, että jokaisella eri asiat vaikuttaa eri tavalla - ei auta muuta kuin kokeilla.
Ruuanlaitto on kivaa silloin, kun siihen on aikaa. Yleensä ei vain ole. Niinpä olen lähinnä tuskastuneena miettinyt, että mitä tässä nyt sitten enää voi syödä ja mättänyt suuhuni vähän kaikkea.
Tämän viikonlopun yllättävä vapaa-aika antoi minulle mahdollisuuden todistaa, että gluteenittomalla ruokavaliolla voi syödä kaikenlaisia herkkuja.
Eilen aamulla paistoin …

Miltä tuntuu sairastaa ja laihtua, vaikka ei haluaisi?

Kuva
Alkukevät 2015
Minulle on moni kommentoinut viime aikoina, että olen laihtunut, kuihtunut, pienentynyt, menettänyt tosi paljon kiloja. Niin olenkin - mutta en tarkoituksella.


Maaliskuu 2015
Laihtumiseni syy on colitis ulcerosa eli haavainen paksusuolentulehdus. Olen elänyt ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa yli kymmenen vuotta, mutta viime syksynä suolistoni totesi, että ei kestä enää sitäkään, mitä on ennen kestänyt.

Syksy 2015
Käytännössä se siis tarkoitti sitä, että mikään ruoka ei pysynyt sisällä. Aloin käydä vessassa todella monta kertaa päivässä ja yössä. Yritin syödä terveellisesti, mutta se ei auttanut mitään. Lopulta väsytti niin paljon, että totesin pääasian olevan siinä, että syön edes jotain.

Maaliskuu 2016
En aluksi uskonut, että kyse on mistään uudesta sairaudesta - olinhan elänyt huonon vatsan kanssa vuosikausia. Ensimmäisen kerran, kun soitin apua terveysneuvonnasta, minulle todettiin: "Koita nyt vain katsoa tosi tarkkaan mitä syöt." No katsoin, ei auttanut. Tote…

Mikä minua motivoi?

Kuva
Eräs Neiti T tuli eilen ovesta sisään ja aloitti kevyellä kysymyksellä: "Oletko sinut itsesi kanssa? Tiedätkö, mikä sua motivoi?" No tuota. Höpötin jotain työn mielekkyydestä, matkustamisesta ja vaihdoin puheenaihetta.
Aamulla selasin jälleen kerran Mondoa ja halusin matkustaa maailman joka kolkkaan. Mietin, että eihän se ole huono motivaation lähde, että haluaa matkustaa. Paikat maailmassa eivät lopu kesken, vaikka matkustaisin loppuelämäni, mutta pala kerrallaan voin käydä katsomassa, miltä muualla näyttää.


Minua motivoi se, että päädyn elämässäni yllättäviin tilanteisiin. Etukäteen en kuvitellut voivani maalata poskiani Saksan väreihin ja päätyä katsomaan jalkapalloa täpötäyteen halliin screeniltä. Niin on kuitenkin tapahtunut. Berliini yllättää aina: jopa minusta voi kuoriutua hetkellinen jalkapallofani.


Ystävät ja ystävien kanssa asioiden jakaminen motivoi minua. Teen asioita sitten itsekseni tai jonkun kanssa, haluan jakaa ne muillekin. Jakaminen tapahtuu toki myös it…